lauantai 27. tammikuuta 2007

Ayutthaya

Bussilla tulimme tanaan iltapaivalla muinaiseen Thai-paakaupunkiin Ayutthayaan. Massiivisen Bangkokin jalkeen vaikuttaa mukavalta, ilma on puhtaampaa ja liikenne kohtuullista, vaikka iso kaupunki tamakin viela nykyaankin. Hyva hotelli loytyi joen rannalta helposti, kun annoimme kuskin vieda. Hintataso vaikuttaisi olevan 50 - 70 % Bangkokista. Illaksi on sovittu kaynti elefanttifarmilla, eli perus turistimeininkia :). Taman viikonlopun viettanemme siis Ayutthayajassa.

Norsutarha oli hieno. Tassa muutamia kuvia tarhalta.



Norsujen jalkeen poikkesimme viela iltatorilla hakemassa naposteltavaa. mm oheiset otokat piti kokeilla. Videota myohemmin, kunhan loydamme nopeamman yhteyden. (ja opimme ne blogiin lisaamaan :)

perjantai 26. tammikuuta 2007

Bangkok

Liikennekaaosta, pakokaasuja, mielettomasti ihmisia, autoja ja melua. Siina ensimmaiset mielikuvat Thaimaan paakaupungista. Eli ahdistus iski aluksi paalle, mutta vain ohimenevasti. Onneksi kaupustelijat ja huijarit ovat Pohjois-Afrikkaan verrattuna kesyja, tai oikeastaan jopa miellyttavia, ei ole viela tarvinnut hermostua kertaakaan. Nyt on nelja vuorokautta bangkokin hurinaa takana. Hiljalleen olemme paasseet sisaan kaupungin sykkeeseen, jolloin ihmisten rentous ja iloisuuskin nousee pintaan.


Hauskoja kuvia saa, kun jaksaa vahan leikkia.


Ihmisvilinaa Victory Monumentilla.


Nakyma tuk-tukin kyydista.

Kaupungissa hotellit ovat nyt melko taynna kiinalaisten uuden vuoden juhlinnan vuoksi, mutta loysimme hyvan hotellin Petchburi Roadilta (Samran Place), josta parin yon jalkeen vaihdoimme nykyiseen lahella sijaitsevaan halvempaan The Best Bangkok Houseen. Taalta saimme todella hienon siirtomaatyylisen (sikali kuin itse kuvauksen ymmarran) kulmahuoneen 1100 B yolta (Bahtin kurssi on nyt n. 46 B\euro). Samran Place oli selvasti enemman aasialaisten suosiossa, lisaksemme siella ei ollut kuin yksi valkoihoinen kun nykyisessa majapaikassa eurooppalaisia nakyy useampia. Valkoihoiset kuitenkin mahtuvat sekaan melko hyvin, silla varsinaisia nahtavyysalueita seka isojen hotellien lahistoja lukuunottamatta katukuvassa eurooppalaisia ei juuri nay.

Ostokset & ruoka.

Bangkok on todellakin shoppalijan paratiisi. Tavaraa ja kauppoja on loputtomasti hintojen ollessa naurettavan halpoja. Tosin kun kaiken joutuu kantamaan selassaan, pahimmat ostohalut onneksi karisevat. Jotain kuitenkin on tullut hankittua: paitoja (30-190 B), kameraan Transcendin 150X SD- muistikortti (1500 B), Mp3\mp4\video yms soitin, jollaista en ole euroopassa nahnytkaan (2000 B). Erilaisten soitinten valikoima on huima verrattuna kotimaan valikoimaan. Ostareita on vaikka kuinka monta, naista kavimme MBK:ssa ja Platinum-centerissa. Molemmissa liikkeita on niin paljon (tuhansia), ettei niista jaksa kayda kuin pienessa murto-osassa.


Syomassa katuravintolassa.

Ruoka on halpaa seka myoskin hyvaa. Hedelmakarryista tulee paivan aikana naposteltua paljon. Ananakset, papaijat ym herkut ovat yleensa jaissa viileina, ja maksavat normaalisti 8 -10 B\annos. Annos pilkotaan pussiin, ja syodaan tikulla. Huomattavasti meikalaista kesaherkkua, eli jaateloa terveellisempi seka myoskin maittavampi vaihtoehto (Vaikka suuri jaatelon ystava olenkin). Kaduilta saa myoskin erilaisia ruoka-annoksia, kuten liha\mustekala vartaita, erilaisia makkaroita ja palleroita (10 B) seka kunnon ruoka-annoksia (30 -90 B). Kaikki edelliset ruokapaikat ovat paikallisten suosiossa, vaikuttaisi etta taalla ei juuri kotona kokata vaan ruoka syodaan tai haetaan kadulta. Kahdesti olemme kayneet myoskin joen rannan paremmissa ruokapaikoissa, joiden ruoka on yhta herkullista. Varsinkin In Love ravintola oli miellyttava. Illan aikana kaksi eri bandia soittivat takalaisia seka covereita maailmalta. Laulajan aani oli upea, muistuttaen laheisesti The Corrsin solistia. Bandi soittikin myos muutamia bandin hitteja.


Kaunisaaninen laulaja.


In Love-ravintolassa.


In Love -ravintolasta nakyma poydastamme Rama VIII:n sillalle.

Hierontapalveluja on myos kokeiltu pari kertaa. Tunnin yrtti-jalkahieronta tai perinteinen Thaihieronta maksaa 150-200 B. Eilen hieroivat jalat oljyn kera toisen hieroessa samanaikaisesti paan ja hartiat . Oli erittain rentouttavaa paivan kaupunkikavelyn jalkeen.


Puluja kaupungintalon edeustalla. Kaveri kavi ruokkimassa niita siina, joten ei ihme etta viihtyivat.

Tinkiminen

Alue kuuluu tinkimiskulttuurin piiriin, joten leikissa pitaa olla mukana. Onneksi lahtohinnat taalla ovat jarjelliset, joten tinkiminen ei vie paljon aikaa. Yleensa jos tarjoaa 50 %- 70 % pyydetysta paasee tyydyttavaan lopputulokseen. Mukavaa ja nopeaa verrattuna Afrikkaan, jossa pitaa yleensa tarjota n. 10 % lahtohinnasta, ja monesti ei kannata tarjota mitaan pyynnin ollessa liian korkea (pois lahtiessahan hinta alkaa aina pudota :).

Nahtavyyksista

Bangkokissa on lukemattomia temppeleita, Wateja, palatsialue ja vaikka mita. Varsinaisesti emme ole jaksaneet kuitenkaan nahtavyyksia bongailla, mutta muutamia seuraavassa. MBK-keskuksesta lahtiessamme otimme Tuktukin, jolla ajoimme Menang-joen rantaan. Rannasta vuokrasimme veneen kuskeineen ja lahdimme Kanaville, eli Klongkeille. Mukavan rauhallista katujen jalkeen. Risteilylle illansuussa lahtiessamme ostimme hedelmia evaaksi. Hedelmakauppiaan riemun hihkaisu oli mieleenpainuva ostaessamme hedelmia tyyliin yksi tuota, ja tuota, ja tuota... 40 B hedelmista illan suussa oli ilmeisesti hyva lisa paivan myyntiin hiljaisella alueella.


Pitkahantavene vauhdissa kanavalla.


Iso Buddhan patsas joella talojen takana.



Marika klongilla.


Sami jokiveneessa ananasta syomassa.

Kanavilta vene jatti meidat sovitusti Grand-Palacen eteen. Laiturilla olevassa ravintolassa evastimme hyvan aterian, jonka jalkeen kavelimme Palatsialueen ulkopuolella (alue oli jo suljettu). Palatsin lahistolla oli myos paikallisten kirpputori illalla, josta lahti mukaan yksi t-paita ja Marikalle rannekoru.


Palatsialueen temppeleita.


Nakyma Grand Palacen luona olevasta ravintolasta Wat Arunin (Temple of the Dawn) suuntaan. Wat Arun, eli aamunkoiton temppeli on rakennettu Autthaya-kauden aikana ja uudistettu myohemmin Rama II ja Rama III kaudella nykyiseen Khmer-tyyliseen asuunsa.

Mielenkiintoisia nakokulmia elamiseen saa, kun kavelee slummialueella, esimerkiksi kaupungin lapi menevan rautatien vierta pitkin. Siella hokkeleissa asuvat ihmiset olivat iloisia ja kaikki hymyilivat meille, Muutamat jopa nauroivat avoimesti aaneen ilmeisesti eksyneen nakoisille Farangeille! Farangi nimitys tarkoittaa taalla keta tahansa valkoihoista, sana juontuu ilmeisesti ensimmaisena alueelle tulleista valkoihoisista, jotka sattuivat olemaan ranskalaisia. Lumphinin puistoon paatimme yhtena paivana lahtea bussilla. Sattuipa pieni ajatusvirhe, ja vasemmanpuoleinen liikenne teki tepposet eli nousimme vaaraan suuntaan menevaan bussiin. No eipa siina mitaan, toisesta suunnasta loytyi myos paljon nahtavaa. Kultaisella vuorella oleva Wat Saket oli rauhoittava mielentyhjennyspaikka kaupungin halinan keskella.


Wat Saketilla rukouskelloja.


Nakyma Wat Saketilta auringonlaskun suuntaan.

Tanaankin olemme varanneet paljon aikaa vain olemiseen. Huomenna olisi tarkoitus lahtea junalla kohti Ayutthayaa, yhta vanhoista paakaupungeista.

Viela Dusseldorfista

Dusseldorfin vanha kaupunki oli pienoinen pettymys verrattuna esimerkiksi Riikan vanhaan kaupungiin. Vertailtaessa naita kahta, taalla ei voi oikeastaan puhua vanhasta kaupungista, mutta olipahan muutamia viihtyisia katuja. Kavimme kovassa tuulessa Reinin rannalla kavelemassa, jonka jalkeen viela syomassa hyvassa kalaravintolassa. Ruoka ravintoloissa Saksan maalla on muuten yllattavan halpaa Suomen hintatasoon nahden.Lentokentalle lahto tapahtui meille normaaleissa merkeissa, eli meinasi tulla pikku paniikki aikataulun kanssa. No, tuurillahan ne laivatkin seilaavat, eli etsimaan nopeinta reittia kentalle. Metron ja paikallisjunan yhdistelma vei lopulta hyvissa ajoin kentalle. Pieni jannitys piristaa...



Hotelli NIzzan aulassa.


Hieno graffiti kadulta. Joku oli ikava kylla tuhertanut rastin paalle.


Jokiliikennetta Rheinilla.

sunnuntai 21. tammikuuta 2007

Düsseldorfissa


Polulle on nyt astuttu, saapa nähdä minne tie kuljettaa.

Eilen lennettiin Pirkkalasta Hahniin melko pomppuisella kelillä Ryan airin kyydissä. Hahnissa tuli vettä kaatamalla, mutta onneksi bussissa ei kastu. Eli ensimmäinen homma olikin etsiä oikea kyyti kohti Düsseliä. Kölniin pääsimme lähtemään 20.15, joten kerkesimme sopivasti evästämään tunnin ajan kentällä.

Kölnin tuomiokirkko on muuten upea. Harmi, että piti jatkaa saman tien eteenpäin. Täällä kävi vähän kuin entiselle savolaiselle, eli kun tulimme asemalle, juna Düsseliin läks justiinsa. Perävalot nähtiin. No onneksi seuraavaa ei tarvinut puolta tuntia enempää odotella. Puolen yön jälkeen oikeassa kaupungissa, Falafelit asemalla ja hotellia etsimään. Nizza löytyi melko helposti.

Olihan se vielä pakko poiketa yöllä paikallisessa yhdellä oluella, olutkulttuurin pyhässä maassa kun ollaan :) Jätettiin kylläkin siihen yhteen tällä kertaa. Mukavata on ollut tähän asti, todella ystävällisiä ihmisiä on tavattu paljon.

Seuraavaksi käväistään varmaan vanhassa kaupungissa, jos ei muuta osu matkalle. Muutama tunti aikaa, ennen kuin hankkiudutaan kentälle. Seuraavia uutisia varmaan lähetelläänkin Bankokista. Tschüss!