Koh Phangan

1.2. Torstai

Matkalla Phanganille. Fiilis on hyva, vihdoinkin paasemme meren aareen. Hyvin nukuttu yo, mutta jai vahan lyhyeksi. Bussilla lahdimme Surathanista Don Sakiin 8:11, saavuimme satamaan 9:38, josta lautalla kohti Phangania vahan myohassa 10:30. Lautalla tapasimme matkan ensimmaisen suomalaisen, pirtean Nurmijarvelaisen Tiia-tyton matkakaverinsa Sannan kanssa.


Sanna ja Tiia lahdossa skootteriajelulle myohemmin Koh Massa (ei kohmelossa).

Koh Phanganin satamassa taksintarjoajat olivat tavallistakin arhakampia, eli erittain arsyttavia. Kahvipoydassakaan ei saanut rauhassa istua, ennenkuin matka ja hotelli oli tilattu. Seuraavan paivan Full Moon Partyn vuoksi bungalowit olivat melko taynna, joten otimme sopivan tarjouksen vastaan. Lahdimme juhlan vuoksi korotetulla hinnalla (tingittyna 200 B/karsa) kohti pohjoisrannikkoa ja Thong Nai Pai Yaita, josta Dreamland resortista saimme mukavat mokit seka tytoille, etta meille. Lavataksi matka oli ikimuistoinen, matkalla erittain pomppuisella tiella ihastelimme paljaan auringon alla tropiikin tuoksuja, luontoa ja maisemia.

Ranta oli kaunis, kuten muutkin saaren rannat. Bookattuamme itsemme sisaan suihku oli paikallaan, kylma sellainen. Hetken ihastelun jalkeen mereen, ja aaltoihin. Illalla Green curry oli poikkeuksellisen hyvaa. Viihdyimme taalla lopulta nelja yota.


Perhonen mokin edustalla olevassa pensaassa.

2.2. Perjantai

Aamulla juoksulenkille rantaa pitkin, jonka jalkeen aaltoihin leikkimaan. Aallot ja tuulet olivat nyt ja seuraavana paivana poikkeuksellisen komeat, mika ikava kylla myohemmin kostautui sameana vetena myos muilla Phanganin rannoilla. Eli snorkkelointi nakyvyys hiukan karsi.

Illalla paatimme taivaan seljettya lahtea kuitenkin Full Moon Partyihin Pick up taksin kyydissa. Kyseessa on joka taysikuu toistuva maailman luokan rantafestivaali, joka oli kylla kokemisen arvoinen. Haad Rinin rannalla viihdyimmekin muiden juhlijoiden seurassa aamuun asti. Alla kuvasatoa pippaloista:


Yksi rannan lavoista. Lavarakennelmissa keikkui tulimeren seassa melkoinen maara vakea, ilmeisesti juhlijoita. Mahtaisikohan menna Suomessa turvajarjestelyista lapi.

Tiia, Sami, Sanna ja pari muuta kuvaan pudonnutta juhlijaa. Marikakin on mukana, mutta kameran toisella puolen :)

Tapasimme mukavan Aussipariskunnan; Tim ja Wanera Sydneysta.

Liekinpyorittaja vauhdissa.

Aamulla auringon noustessa tunnelma seesteinen ja hiukan vasynyt. Bileet jatkuivat viela, en tieda kuinka pitkaan... Lauantai meni lepaillessa, hieronnassa kaytiin, uitiin ja syotiin hyvin.

4.2 Sunnuntai

Sunnuntaina vuokrasimme piikin. jolla tutustuimme lahiseutuun. Aurinkorasvaa, huivi paahan, reppu selkaan ja menoksi.

Thaan Sadetin kansallispuistossa teimme pienen viidakkovaelluksen joen vartta pitkin. Muutamia pienia putouksia osui matkan varrelle, seka syrjainen pikku allas putousten valissa, jossa oli pakko hetki pulikoida.

Pienen putouksen partaalla viidakossa.

Nostakaa Tarzan puuhun...

Thaan Sadetista paatimme lahtea kohti Bottle Beachia, matkalla huomasimme kyltin joka osoitti nakoala paikalle. Puolentoista kilometrin kavelyn jalkeen nakoalat olivat hienot.

Loppumatkalla saatiin hiukan kiipeillakin. Viidakon lapi kulkiessamme huomasimme, etta metsa oli taynna tuttuja huonekasveja, esim. Nukkumaija, ihmepensas, nukkatyrakki jne... Myos alkutaipaleella oli osuuksia, joihin oli laitettu turvakoysia seka koysia, joita pitkin sai hilattua itseaan ylospain, kohtuullisen huonokuntoisen polun varrelle. Ei suositella huonojalkaisille, lopun pikku kiipeilyosuudet olivat kivoja, joskaan eivat pakollisia.

Nakyma huipulla olevalta harjanteelta kohti Haad Khuatia, eli Bottle Beachia.

Marika ottaa rennosti huipulla viidakon ylapuolella.

Sami mielenkiintoisen kalliomuodostelman paalla.

Huipulta laskeuduttuamme menimme viela iltaruualle taustalla nakyvaan Haad Khuatiin. Rannan ilmapiiri oli mukavin kaikista Phanganin rannoista. Tosin Koh Malla on selvasti enempi tekemista esim snorklauksen muodossa. Tiet joita ajelimme oli kartassa luokiteltu vaarallisiksi, minka parhaimmillaan puolimetria tai enempikin syvia railoja vaistellessa hyvin uskoi. Tie Haad Khuatiin (oli joihinkin karttoihin merkitty poluksi) oli kuitenkin kaikkein hauskin. Takaisin pimealla ajaessamme oli naurussa pitelemista, kun piikki hyytyi kaksipaalla, ja yksinkin sai parissa kohden temppuilla.

5.2 Maanantai - 8.2. Torstai

Seuraavaksi lahdimme Koh Malle , jossa vihdoin kohtuullinen sukelluspaikka. Ikava kylla vedet olivat viela sekaisin alkuun, mutta nyt jo parempia. Paikka oli melkein tayteen bookattu, mutta saimme lopulta todella kivat, joskin arvokkaammat bungalovit ihan rannasta. Monenlaista korallia ja kalaa on nakynyt.

Taalla olemme ottaneet erittain rennosti. Riippumatossa on mukava lueskella sukellusten lomassa. Ruokahuolto tropiikissa pelaa hienosti, bungalovin eteen matkahti palmusta nelja kookospahkinaa, joista yhta Marika kuvassa avaamassa. Hyvaa kookosmaitoa seka pikkupurtavaa koko paivaksi.

Marika tosin intoutui toihinkin, kun paikallinen kaveri tuli tiputtelemaan pahkinoita. Tietysti piti menna avuksi. Palkaksi sai tuoreen pahkinan, joka muuten onkin paljon parempi kuin kypsat vanhat pahkinat. Suomessa muuten saa vain naita vanhoja pahkinoita, mita hiukan ihmettelen.

Huomenna aamulla lahdemme kohti sukellussaarta, Koh Taoa, jossa projektina laitesukelluskurssi (PADI). Eli nyt saa laiskottelu riittaa talta eraa...